Alku (suomen-ruotsalaisuudesta, 360* ja Camera Obscura sekä Saarikoskea)

...rantaruotsalainen, aika kumma ajatus...en ole kovin ruotsinkieliseksi tuntenut itseäni...mitä nyt välillä kun tulee käytyä tuolla Ruotsin puolella...olen ollut suomalainen jo niin kauan että oma äidinkielenikin on “ruostunut”...ei se kuitenkaan ole enään sellainen peikko kun se oli nuoruudessani jolloin piti vastustaa kaikkea...piti olla jonkun sortin anarkisti...mukamas... vastustin omaa äidinkieltäni syystä että mitä se edusti, poroporvarillisuutta...fan...no nyt asiat on toisin minusta on tullut ruotsinkielisyyden puolestapuhuja ja olen tullut siihen tulokseen ettei mitään pakkoruotsia ole...jokainen kieli minkä osaa on lahja ja rikkaus...sen enempi sen parempi...mutta minähän en enää ole nuori, en myöskään vanha...olen vain tämän ikäinen kun olen...

...rantauduin v. 1981 Jyväskylään...minun piti olla täällä kaksi vuotta...eli niin kauan kuin ammatillinen koulutukseni kestäisi...mutta kuinka ollakaan täällä sitä roikutaaan edelleen eikä ole suurempia hinkuja pois...mitä nyt välillä olisi mukava käydä paikoissa, kuten esim. Tokiossa, Pariisissa, Lontoossa, Barcelonassa, Budapestissä, Istanbulissa ym. ym...on vähän sellainen olo kun Pentti Saarikoskella eräässä runossa (katkelma) joka menee osapuilleen näin...
“Minulla on taas paikkoja joita tulee mieleen,
joissa haluaisin käydä uudestaan tai ensimmäisen kerran,
ihmisiä joihin haluaisin tutustua”

...no kesällä pitäisi päästä Jaroslavliin...Pertti on tehnyt kovasti töitä sen eteen että 14 kuvataiteilijaa pääse sinne pitään näyttelyä...”Muokattu maa” on tulevan näyttelyn nimi...ajattelin työstää näyttelyyn 360 astetta teoskokonaisuuden joka oli esillä Mäntän kuvataideviikoilla, olikohan se 2001, muistaakseni... mutta en ole aivan varma...se oli sinä vuonna kun Marja Kolu oli kuurattorina...valitettavasti alkuperäinen teos tuhoutui ja sitä makselen edelleen...on se vaan, se maksaminen kestänyt pirun kauan...jos saisi vaikka jostain jonkun apurahan että sen teoksen voisi toteuttaa uudestaan...
...ai niin vielä piti mainita että Jaroslavliin on tarkoitus valmistaa myös kankaasta Camera Obscura (pimeä huone)...sellainen kenttämalli jonka voi helposti siirtää paikasta toiseen...
http://brightbytes.com/cosite/what.html

...töitäkin pitäisi tehdä...laskujakin pitäisi maksaa...ainainen rahahuoli mutta olen oppinut elämään sen kanssa...kuten olen myös oppinut elämään itsekseni 25 avioliittovuoden jälkeen...en tiedä olenko vieläkään ihan sinut itseni kanssa mutta olen hyvällä tiellä...

...ja vielä Saarikoskea...
“En pelkää ketään, Rakastan maailman ihmisiä,
haluan kaikille hyvää,
se on minun politiikkani
että me rakastaisimme toinen toistamme
ei väitellen vaan keskustellen sovussa.
Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.
Lämmittäisimme saunan.
Istuisisimme laiturilla huohottamassa.
olisimme ihmisiksi.”