Vappu sitten tuli ja meni. Oli tupaantuliaiskekkerit ja hauskaa oli. Ihmisiä oli riittävästi ja ruokaakin ilmeisesti. Ei jäänyt seuraavaksi päiväksi kuin munkkeja ja täytekakkua ja valtava määrä pulloja. Ai niin, ja patonkia.
Nyt siis haluan kiittää kaikkia jotka osallistuivat minun ja Kaisan ”tuparipippaloihin” ja haluan kiittä myös kaikkia jotka olivat hengessä mukana sekä kiitos Apille sushiohjeesta ja käärimismaton lainasta (sushikuvia tekoprosessista seuraa myöhemmin). Sitten haluan kiittää erityisesti Maijaa valtavan hienosta työpanoksesta sekä tän päivän ruuanlaitosta (ei oltaisi Kaisan kanssa jaksettu sapuskaa tehdä).
Ja Jussikin sitten löytyi vappupäivänä ja pääsi käymään meidän tupareissa vaikkakin vasta vappupäivän yönä, mutta kuitenkin.
...ja tähän sitten
PIENI TARINA (voisi olla Franz Kafkaa, mutten ole 100% varma)
>>Ah>>, sanoi hiiri >>maailma käy ahtaammaksi päivä päivältä. Ensin se oli niin lavea, että minä pelkäsin, jatkoin juoksuani ja olin onnellinen siitä, että näin oikealle ja vasemmalla etäisyydessä muureja, mutta nämä muurit kiirehtivät niin nopeasti toisiaan kohti, että minä olen jo viimeisessä huoneessa, ja siellä on nurkassa loukku, johon minä juoksen.>> -- >> Sinun pitää vain muuttaa juoksusi suuntaa>>, sanoi kissa ja söi sen.
Hyvää vapun jälkeistä elämää ja iso KIITOS kaikille vielä kerran.
0 Kommenttia
Lähetä kommentti
Pääsivulle