torstaina, elokuuta 18, 2005

Matka Kotiin


P.S...muistatkos Tuija tän hillopurkin???


Nyt on pakko kirjoittaa. Sanotaan että tässä maailmassa ei ole kuin yksi pakko, ”kuolla”, mutta nyt on ihan ja ehdottomasti pakko kirjoittaa muuten pää räjähtää. Olisi niin pirun paljon sanottavaa mutta kun sen yrittää raapustaa paperille niin tule ”valkean paperin kammo” mutta nyt on pakko kirjoittaa. Pakko kirjoittaa ihmisistä ja asioista jotka olivat siellä (tarkoittaa Varishpeldaa/Vodlajärveä) tai ainakin mainittava nimeltään. Siellä olivat:

Inna

Alla

Victoria

Natasha

Julia

Leena

Päivi M

Tuija

Päivi H (Miss Vodlajärvi 2005)

Kaisa

Pertti

Maija

Vladimir

Minä (eli Rune)

Seva

Virkamies (nimeä en muista taaskaan)

Oleg

Natalia

Vladek

Masha

Rouva Hevonen

Herra Hevonen

Maija lehmä

Vuohet

Lampaat

Kapteeni (joka tuli ja meni ja tuli taas ja meni taas...)

Pyhä Ilja (Lodja, joka totteli kapteenia)

Talonhoitajat 2 kpl:tta (aika lailla saman-näköisiä)

Tsasouna

Ruokala (tärkeä paikka missä nautimme hyvistä antimista)

Miesten talo

Naisten talo

...ja saunat

...ja lukematon määrä kaloja

...ja paljon ruokaa

...ja juomavettä

...ja laitureita

...ja metsää

...ja ruohoa

...ja Vodlajärvi

...ja aurinkoa

...ja hyttysiä

...ja paarmoja

...ja mäkäräisiä

...ja hiukan sadetta

.......ja suuri ÄÄRETTÖMYYS...

....ja lopuksi pyydän anteeksi kaikilta jotka olen unohtanut mainita....

Maija sai Vodlozeron matkapäiväkirjansa valmiiksi taiteilijablogiin. Hienoa kaunista tekstiä ja upeita piirroksia/kuvia. Kiitos sinulle Maija . Lukiessani tuli hiukan haikea ja surullinen olo. Tältä reissulta niin kuin Pertti oli sanonut ja niin kuin Maija kirjoitti ” tuskin tulemme samoina ihmisinä takaisin”. Sinne jäi osa meistä kaikista ja uskoakseni ymmärsimme taas paljon uusia asioita. Nämä muistot ja tapahtumat kannamme sydämmisämme lopun elämän, siitä olen varma...ääääh...purskahtipas tunteet pinnalle koko maailmalle luettavaksi, mutta en piru vie välitä, nyt en välitä...nyt itkettää...


Ajatteleminen sinänsä on helppoa,

vaikea vain aloittaa

vaikeinta lopettaa


Kai Nieminen; Milloin missäkin hahmossa


1 Kommenttia

Blogger Karukell Serratura sanoo:

Näin on! Kiitos Rune kommentista ja omasta kuvauksestasi joka tarkassa yksityiskohtaisuudessaan hersytti naurua täällä päässä, lämmintä, sellaista.

Kukaan kommentaattori ei ole sanonut että minun kirjoituksessani olisi pirun omituista html-sotkua joka hele-vetin välissä, vaikka oma koneeni nyt yösydännä sellaista silmilleni pukkaa!!!

Toivottavasti kone on vain hyytymässä, ja sitä sössöä ei oikeasti ole olemassa. Outoja asioita on ennenkin nähty.

Hopsansaa

12:21 ap.  

Lähetä kommentti

Pääsivulle