Kirjainmeemi

K


Kossu. (Koskenkorva) Tästä lupasin aloittaa ja lupaukset on aina pidettävä. Tämä kyseinen juoma on ja tulee aina olemaan klassikko. Olen ostanut kossua pimeestä, olen juonut sitä pakastetttuna, kossuvissyä, sekä tietenkin taskulämpimäksi temperoituna ja tiedän montako latoa on kossupullon etiketissä (11, laskekaa vaikka).

Kirja. Mitä elämä olisi ilman näitä. Lemmpparini taitaa on Ursula K Le Guin, Pimeyden vasen käsi ja runokirjat. Ei ihan mitä vaan. En esim. ole sinut Eino Leinon kanssa vaikka niin moni "vannoo" Einon nimeen. Liian "vanhankantaista" tekstiä minulle. Minulla on yksi kirja missä hänen tuotatontoansa on aika kattavasti. Olen lukenut sen ja minuun teki suuremman vaikutuksen hänen kirjoittamansa kirjeet kun varsinaiset runot, tai sitten minä en vaan kerta kaikkiaan ymmärrä.

Kalastaminen. Aivan mainio tapa viettää vesillä hienoja unohtumattomia hetkiä. Ei ole niin väliä sako kalaa kunhan voi laitaa aivot narikkaan.

Kuvat. Kuvia, valokuvia, elävät kuvat kaikenlainen hyvä kuvataide...jesss...

Kalja. Ei aina mutta silloin kun on oikein kuuma ja muutenkin hyvä fiilis, niin silloin ensimmäinen huurteinen on kyllä sellaista nektaria että...P.S. kotikaljakin on hyvää!!!

Kuu. Elokuun lämpimät yöt ja kuutamo.

Kissa. Kissat (tästä olisi kyllä Linkola aivan eri mieltä) on hienoja eläimiä. Minulla on eräs läheinen ystävä jolla on 2 burmalaista, Marko ja Martta sekä yks maatiaiskissa Lauri, eli Late. Itselläni on ollut useampiakin kissoja. Ensimmäisen jonka muistan oli Tiina, kissa jolla oli häntä saparolla (laitan siitä joskus kuvan todisteeksi), Jasu, Viiru, Pelle, vain muutamia mainitakseni.

Koira. Pidän myös koirista, Vanhimmalla tyttärelläni Nanan piti aikoinaan saada koira koska X oli raskaana eikä halunnut kissaa taloon. Ensin Nana lainasi kirjastolta kaikki mahdolliset kissakirjat jotka hän löysi. Sitten kun selvisi ettei kissaa oteta, hän lainasi kaikki mahdolliset saatavilla olevat koirakirjat. Näin sitten Santtu-cockeri tuli meille, Jämsänkoskelta Kennel Angelhakenista. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Koira jäi erotessani minun vastuulleni koska Nana oli niin menevää sorttia. Nyt Santtua ei enään ole, REST IN PEACE.

Koti. " My Home is where I Lay My Hat" lauloi eräs bluesartisti aikoinaan. Kotiin liitty monia tarinoita. Eräs on tämä "Matka kotiin" 3-vuotinen ympäristö/yhteisö taideprojekti. Viihdyn kotona.

...ja viimeisenä sitten joku joka ei vielä ole kalahtanut mutta kohta varmaan ja sen pitää sitten olla piste i:n päälle.

Kastemato. Miten voi onkia jos ei ole kastematoja ja miten maa hengittäisi jos niitä ei olisi. Oivallisia työläisiä jotka myllertävät tuolla maan sisällä.