Karkuun

Aina täytyy toivoa ettei asiasta tulee liikaa itsensä kehumista mutta joka tapauksessa olen ylpeä eräästä asiasta, ja kuka se ”kissan häntää nostaa jos ei kissa itse”. Itseni kehuminen liittyy sellaiseen asiaan jota ei olis koskaan edes pitänyt aloittaa (jälleen kerran). Tämä liittyy siis tupakoimiseen (tulihan se sieltä). Päätin nimittäin tässä yhdessä vaiheessa (taas kerran) että lopetan tupakoimiseni taas silloin kun se alkaa maistuman pahalta. Nyt siinä kävi juuri niin. Ei se kuitenkaan mitenkään helppoa ole ollut. Piti ruveta juoksemaan pää tyhjäksi ja tupakkaa karkuun. Tähän mennessä on mennyt aika hyvin, minulla on reilun neljän viikon etumatka ja toivon että se ei tavoita minua enään. Voihan siinä käydä myös niin kuten eräs ystäväni mainitsi että kun tarpeeksi juoksee karkuun niin se voi tulla vastaan. Toivottavasti siinä ei käy myöskään niin ja että etumatka pitenee kun kerran tähänkin saakka olen päässyt.

Hyvää alkanutta vikkoa.

P.S. Jaroslavl-kuvien setviminenkin edistyy pikku hiljaa.