maanantaina, elokuuta 29, 2005

Venetsialaiset

Trullevin nokka la. 27.08.05, 20.00

Halkokari 27.08.2005, 20.57

Harrbådan nokka 28.08.2005, 12.02

Harrbådan nokka 28.08.2005, 12.06



Kokkola-Pietarsaari-Vaasa. Näillä seuduilla vietetään jo perinteeksi muodostunutta Venetsialaisjuhlaa. Tätä juhlaa on vietetty perimätietojen mukaan ainaskin 100 vuotta.

Minä ja Kaisa suntasimme siis Kokkolaan la 27.8 viettämään tätä kyseistä juhlaa. Juhlaväkeä oli liikellä runsain mitoin. Muistan kun nuorena ”pojankloppina” vietin näitä juhlia niin ei se silloin ollut tällaista markkinahumua kuin nykyisin. Soihtuja ja kokkoja poltettiin lähinnä mökkien pihoilla ja rantamilla. Vuosien aikan pienestä juhlasta on kasvanut ison luokan spektaakkeli. Pitää oplla kaiken näköistä oheisohjelmaa, rokkia, vanhemman väen musiikkia, lapsille puuhamaata, lehdestä luin että jopa Kalajoki on mukana näissä pippaloissa ja siellä oli HIEKKAPAININ MM-kisat...on sitä aikoihin eletty olisi vanha kansa tokaissut. No kokkolassa pidetään sellaisetkin kisat kun PIDRON MM-kisat (eräänlainen korttipeli jota ei pelata muualla kun Kokkolassa ja Pietarsaaresaa).

Kaikesta tästä hulinasta huolimatta oli mukava käydä siellä. Kävimme Trullevin-nokalla ihailemassa avaa merta ja Halkokarin rannoila soihtuja ja kokkoja sekä komeeta ilotulitusta joka oli jonkun virallisen tahon järjestämä (epäviralliset vinkuvat raketit ja kaikenlaiset pommit olisivat saanet jäädä pois).

Ja kerran vuodessa täytyy käydä iäkästa äitiä (81v.) tervehtimässä...ja Petteri- veljeä myös...

Heips!

perjantaina, elokuuta 26, 2005

Terveisiä Kuopiosta

Kävimme (minä, Ilkka, Maija ja Salla) eilen Kuopiossa. VB:llä oli Linda McCartneyn valokuvanäyttely. Ei mitään elämää suurempaa näin kuvauksellisesti katsottuna mutta kuinka tuttu olo tuli kun käveli sisälle. Siellä oli Jimi Hendrix, Janis joplin, Beatles- ja Rolling Stones pojat, Neil Young, Frank Zappa, Nico, Grateful Dead, Stephen Stills, Cream ja monia muita. Ihan kun olisin vasta eilen nähnyt ne talsimassa kadulla vastaan (vaikka tosiasiassa en ole montaa heistä ”livenä” nähnyt). Näyttelytilassa soi myös seinälle ripustettujen musiikkia. Tuttuja, tuttuja biisejä. Jalka taputteli lattiaa ja äänihuulet tapaili säveliä...oli kotoisa olo. Vapaasatama SAMPO oli hyvä valinta ruokapaikasi. Sopi hyvin näyttelyn tunnelmaan ja onhan se valittu Suomen PARHAAKSI muikkuravintolaksi (vuotta en muista, mutta montako muikkuravintolaa Suomessa lienee). Liekö sillä niin väliä, muikut ovat kuitenkin mielettömän hyviä ja perunamuussikin on tehty oikeista perunoista, ei mitään pussi-sellaista. Jälkiruoaksi nautimme sitten PUIJON-tornin maisemnäköaloista. Päivä oli kaiken puolin mukava ja rentouttava. Hyvä oli palata taas kotiin. Kyllä kotimaanmatkailu avartaa.


Hejssan sano rantaruottalainen!!!


torstaina, elokuuta 25, 2005

...mikä mielenrauha


...vallitsikaan Tumiojärvellä eilisiltana. Koko päivä oli pää nin sekaisin että tuntu siltä ett nuppi hajoaa just. Oli kyllä ihan paikallaan toi muistelosoutelu. Pää sai hiukan muuta mietittävää kun onko töitä/onko rahaa/mistä lisää töitä jne.

En ole muuten tänä kesänä paljon grillimakkaraa miettinyt, saatikka että olisin syönyt mutta nyt kävi niin kun oltiin soutelemassa että alkoi silmissä vilahdella grillimakkaran kuvia. Minkä takia, kysytte? No sen takia kun siellä oli niitä saaria, esim. Lehtisaari, sitten Maijan mainitsema pieni saari. Siitä tuli mielen että siellä on taatusti mukavia grillipaikkoja johon voisi hetkeksi istahtaa, grillata pari makkaraa, päälle vielä sinappia ja särpimeksi kylmä olut...avott...kyllä tuli vesi kielelle.

Oli aivan valtavan hieno soutelu. Aikaa vierähti reilu pari tuntia ja kun oltiin saatu kiskaistua paatti maihin niin suuntasimme kukin kotiin päin. Minä koukkasin kyllä Siwan kautta edelleen se grillimakkarapaketin kuva silmissä. Sen jälkeen suuntasin kotiin ja huomasin ettei minulta liiennyt enään energiaa siihen grillitouhuun. Kylmänä sitten tempaisin muutaman palasen ja paistinpannulla käristin muutaman palasen...mutta eihän se ole laisinkaan sama juttu. Kylmä olut sen sijaan maistui valtavan hyvältä!!!

Tässä sitten pari kuvaa muistelosoutelon tiimoilta.

perjantaina, elokuuta 19, 2005

Katsokaa


Katsokaa kuinka kauniita ovatkaan hevosen hännät...


torstaina, elokuuta 18, 2005

Matka Kotiin


P.S...muistatkos Tuija tän hillopurkin???


Nyt on pakko kirjoittaa. Sanotaan että tässä maailmassa ei ole kuin yksi pakko, ”kuolla”, mutta nyt on ihan ja ehdottomasti pakko kirjoittaa muuten pää räjähtää. Olisi niin pirun paljon sanottavaa mutta kun sen yrittää raapustaa paperille niin tule ”valkean paperin kammo” mutta nyt on pakko kirjoittaa. Pakko kirjoittaa ihmisistä ja asioista jotka olivat siellä (tarkoittaa Varishpeldaa/Vodlajärveä) tai ainakin mainittava nimeltään. Siellä olivat:

Inna

Alla

Victoria

Natasha

Julia

Leena

Päivi M

Tuija

Päivi H (Miss Vodlajärvi 2005)

Kaisa

Pertti

Maija

Vladimir

Minä (eli Rune)

Seva

Virkamies (nimeä en muista taaskaan)

Oleg

Natalia

Vladek

Masha

Rouva Hevonen

Herra Hevonen

Maija lehmä

Vuohet

Lampaat

Kapteeni (joka tuli ja meni ja tuli taas ja meni taas...)

Pyhä Ilja (Lodja, joka totteli kapteenia)

Talonhoitajat 2 kpl:tta (aika lailla saman-näköisiä)

Tsasouna

Ruokala (tärkeä paikka missä nautimme hyvistä antimista)

Miesten talo

Naisten talo

...ja saunat

...ja lukematon määrä kaloja

...ja paljon ruokaa

...ja juomavettä

...ja laitureita

...ja metsää

...ja ruohoa

...ja Vodlajärvi

...ja aurinkoa

...ja hyttysiä

...ja paarmoja

...ja mäkäräisiä

...ja hiukan sadetta

.......ja suuri ÄÄRETTÖMYYS...

....ja lopuksi pyydän anteeksi kaikilta jotka olen unohtanut mainita....

Maija sai Vodlozeron matkapäiväkirjansa valmiiksi taiteilijablogiin. Hienoa kaunista tekstiä ja upeita piirroksia/kuvia. Kiitos sinulle Maija . Lukiessani tuli hiukan haikea ja surullinen olo. Tältä reissulta niin kuin Pertti oli sanonut ja niin kuin Maija kirjoitti ” tuskin tulemme samoina ihmisinä takaisin”. Sinne jäi osa meistä kaikista ja uskoakseni ymmärsimme taas paljon uusia asioita. Nämä muistot ja tapahtumat kannamme sydämmisämme lopun elämän, siitä olen varma...ääääh...purskahtipas tunteet pinnalle koko maailmalle luettavaksi, mutta en piru vie välitä, nyt en välitä...nyt itkettää...


Ajatteleminen sinänsä on helppoa,

vaikea vain aloittaa

vaikeinta lopettaa


Kai Nieminen; Milloin missäkin hahmossa


keskiviikkona, elokuuta 17, 2005


Matka kotiin 14.08.2005

Matka kotiin 14.08.2005

Matka kotiin 13.08.2005

Matka kotiin 11.08.2005

Terveisiä Karjalasta


Nyt on sitten Vodlozeron reissu tehty. On reisattu henkilöautolla, pikkubussilla, kantosiipialuksella ja taas pikkubussilla, sitten muinaislodjalla. On reisattu myös kumiveneellä, soutupaatilla, moottoriveneellä, jalan ja ties vaikka miten... Aivan valtavan hienoa, kaunista, upeeta ja aurinkoista on ollut. Taloa on rakennettu luodolle ja polkua tehty. Itikatkin on purrut niin paukamille että toinen kynäärpää on sininen, paukamia selässä, käsissä, jaloissa, päässä ja niskassa. Silti on ollut upeeta. Paljon on kuvattu. Oheessa/yläpuolella muutama kuva ”talosta” jonka meidän ryhmämme rakensi. Jatkoa seuraa...