Kuvasin tässä yhtenä päivänä tällaisen kepakon ja kuinka ollakan minulla tuli mieleen siitä lisko. Asoista voi olla monta mieltä ja asioita voi nähdä niin monella eri tavalla. Minä näin siinä kepakossa siis liskon mutta moni muu ei ole nähnyt siinä mitään muuta kun pelkän kepakon.

No nyt on siis 360 astetta teokset tulleet Tampereelta Esko Ahteen puljusta ja täytyy sanoa että kylä ne parimetrisinä kankaalle printattuna näyttä komealta. Eivät mielestäni ole edes hinnalla pilattu. 5 kpl:tta 200x50 cm. vedosta kankaalle printattuna tuli maksaan about 400 euroa.

Piti tänään täyttää Kulttuurirahaston apurahahakemus mutta taidan jättää sen ns. viime tippaan eli huomenna on tultava aikaisin työhuoneelle ja puristettava se paperille.

Sunnuntaina tuli käytyä Joutsassa HAIHATUS-näyttelyn avajaisissa missä minullakin on teoksia esillä. Omakuvia, vanhoja sellaisia mutta kestävät vielä hyvin katsekulutusta!!! Kannatti käydä. Oli mukava, välitön ja rento meininki ja sitä paitsi sain sieltä hankittua "asevelihintaan" HAIHATUS-Tpaidan.

Eipä sitten paljoa muuta kun gonatt ja muistakaa välillä HAIHATELLA

…olisin halunnut vaipua suohon, mutta nyt alkaa jo onneksi hiukan helpottamaan...eikä siitä se enempää...paitsi että tämä...

The Easybeats / Friday on my mind

Monday morning feels so bad, Ev'rybody seems to nag me Coming tuesday I feel better, Even my old man looks good, Wednesday just don't go, Thursday goes too slow, I've got Friday on my mind {Chorus:} Gonna have fun in the city, Be with my girl she's so pretty, She looks fine tonight, She is out of sight to me, Tonight....I spend my bread, Tonight...I lose my head, Tonight...I got to get tonight Monday I have Friday on my mind. Do the five day drag once more, Know of nothing else that bugs me More than working for the rich man, Hey I'll change that scene one day, Today I might be mad, Tomorrow I'll be glad, I've got Friday on my mind,

(Repeat Chorus)

Tourujoen maisemissa sillan kupeessa pesii punakylkirastas (toivottavasti meni oikein)...vau...Näin sitä olisi ihminen kävellyt ohi jos ei Lapinmäen Tuomas olisi näyttänyt minulle tätä luonnon ihmettä. Siinä se oli viiden poikasensa kanssa kun kuvasin sitä n. 30 cm päästä eikä se paljoa välittänyt. Näytin pesän myös Steffulle ja kyllä silläkin pääsi...vau...Tourujoki on muutenkin ihmeellinen paikka. Jotkut jopa väittävät että näissä maisemissa lentelee kanahaukkoja. En ole itse kylläkään nähnyt mutta miksikäs ei...nokikana siellä myöskin elelee...en ole sitäkään vielä nähnyt, mutta pikkutikan olen nähnyt, keväällä...

Aamulla puut
alkavat sinertää.
Ja linnut
kuin ihmistä

ei olisikaan.

(Pertti Seppälä: Omia aikojani & Wang Wein runoja)

Tänä iltana (yönä) katselin japanilais-korealaista Takashi Miiken:Audition-elokuvaa (kauhutrilleri). Elokuva alkaa aika seesteiseti ja on väreiltään tunnelmallinen mutta...mutta...elokuvan edetessä tunnelma muuttuu siinä määrin että kyllä oli lopetettava sen katsominen jotta saisi unen päästä kiinni. Kaisakin mennessä nukkumaan naureskeli ja sanoi että katso vaan. On kuulemma tosi rankka. Yhdyn kyllä tähän, koska harvoin minulta jää elokuva katsomatta (paitsi silloin kun nukahdan telkkarin ääreen). Paljon on tietysti sellaista soopaa ettei jaksa katsoa, mutta yleensä katson kyllä hyvän elokuvan loppuun ja harvoin jos koskaan nukahdan elokuvateatteriin niin kuin äitilläni oli tapana.

Nyt täytyy yrittää ruveta nukkumaan...toivottavasti eivät haamut jahtaa minua unessa...

Niin kauan kuin
uni kestää
niin kauan
se ei ole unta

Leena Krohn: Ihmisen vaatteissa

Aion laatia raporttini niin kuin kertoisin kertomuksen, jotta hän suorittaisi toimet loppuun. Siellä istuu hovioikeus, jota Showan tarinat oli jäljitellyt. Ja uskollisena ajoittaiselle moukkamaisuudelle, joka nosti päätään kohta, kun hän oli lakannut olemasta onneton, Swann hämmästeli mielessään: “Ajatella, että olen tuhlannut monta vuotta, että olen toivonut kuolemaa, että olen elänyt suuren rakkauteni sellaisen naisen vuoksi, joka ei ollut mieleeni eikä edes minun tyyppiäni.”


Ursula K LeGuin: Pimeyden vasen käsi
manray: omakuva
Arvo Turtiainen: Ihminen 503/42
Sujata Massey: Rei Shimura ja tappava manga
Marcel Proust: Swannin rakkaus


...ja aamu alkaa sarastaan...

...oho, tämäkin taitaa olla luontokuva...

Olen miettinyt tänä päivänä paljon asioita. Esim. sellaista että viitsinkö kirjoittaa blogiin mitään kun mielestäni minulla ei ole mitään sanottavaa. Olen myös miettinyt sitä kun olin tänään opettamassa lapsia Keski-Palokan koululla neulanreikäkuvausta ja kerroin heille lyhyesti neulanreikä-valokuvauksen historiasta ja lapset olivat aika levottomia, osaanko minä opettaa. Olen myös miettinyt sitä kun minulla on esitelmä Juomatehtaalla pe. omasta tuotannostani että olenko saanut mitään aikaiseksi ja jännittääkö minua. Olen miettinyt myös raha-asioita. Miettinyt olen myös tulevia Jaroslavlin teoksia. Olen myös miettinyt ihmis-suhteita. Kaikkea olen miettinyt tänä päivänä.

Jonakin päivinä mikään ei vaan suju ja toisina päivinä kaikki sujuu taas hyvin...

Keväinen tuuli
hyväilee puuta.
Kirkkaat tähdet
suuri tuntematon

(Pertti Seppälä: Omia aikojani & Wang Wein runoja)

4.5. Stefan täytti 12v. Syntäripileet oli 5.5. eli helatorstaina. Ainolanranta kylpi auringon valossa ja kaksi silkkiuikkua? uiskenteli rannan läheisyydessä. Päätin testata luontokuvaajan taitoni ottamalla kuvia silkkiuikuista. Kuten kuvasta voi päätellä, ei minusta ole luontokuvaajaksi. Toisaalta hyvä niin. Pidän luonnossa liikkumisesta mutta ei minulla olisi hermoja maata jossain pusikossa päivätolkulla kyttäämässä!!!
En ole koskaan muutenkaan erityisemmin pitänyt luontokuvista. Minusta niissä on liikaa ”"karamellia"”. Edelleen ainut luontokuvakirja jonka omistan on Jorma Luhdan KURKIMAA. Se on myös ainut luontokuvakirja joka mielestäni, niin tekstin ja kuvien sisällön kannalta on kirja jota kannattaa lueskella ja katella.

...heips...

Vappu sitten tuli ja meni. Oli tupaantuliaiskekkerit ja hauskaa oli. Ihmisiä oli riittävästi ja ruokaakin ilmeisesti. Ei jäänyt seuraavaksi päiväksi kuin munkkeja ja täytekakkua ja valtava määrä pulloja. Ai niin, ja patonkia.

Nyt siis haluan kiittää kaikkia jotka osallistuivat minun ja Kaisan ”tuparipippaloihin” ja haluan kiittä myös kaikkia jotka olivat hengessä mukana sekä kiitos Apille sushiohjeesta ja käärimismaton lainasta (sushikuvia tekoprosessista seuraa myöhemmin). Sitten haluan kiittää erityisesti Maijaa valtavan hienosta työpanoksesta sekä tän päivän ruuanlaitosta (ei oltaisi Kaisan kanssa jaksettu sapuskaa tehdä).
Ja Jussikin sitten löytyi vappupäivänä ja pääsi käymään meidän tupareissa vaikkakin vasta vappupäivän yönä, mutta kuitenkin.

...ja tähän sitten

PIENI TARINA (voisi olla Franz Kafkaa, mutten ole 100% varma)

>>Ah>>, sanoi hiiri >>maailma käy ahtaammaksi päivä päivältä. Ensin se oli niin lavea, että minä pelkäsin, jatkoin juoksuani ja olin onnellinen siitä, että näin oikealle ja vasemmalla etäisyydessä muureja, mutta nämä muurit kiirehtivät niin nopeasti toisiaan kohti, että minä olen jo viimeisessä huoneessa, ja siellä on nurkassa loukku, johon minä juoksen.>> -- >> Sinun pitää vain muuttaa juoksusi suuntaa>>, sanoi kissa ja söi sen.

Hyvää vapun jälkeistä elämää ja iso KIITOS kaikille vielä kerran.